Vasteen korjaus taajuuskorjaimella

vasemman puolen taajuuskorjaukset

Vasteen korjaus taajuuskorjaimella

Tämä juttu on jatkoa jutulle “Erilaiset taajuuskorjaimet“. Tämän jutun tarkoituksena on kertoa miten taajuusvastetta ( ja samalla myös ääntä tietenkin ) voidaan korjata paremmaksi taajuuskorjaimella. Ja lisäksi havainnollistaa kahta asiaa joilla on iso merkitys siihen vasteen korjaamiseen autossa:

  1. Vasemman ja oikean puolen vasteen korjaaminen erikseen
  2. Miksi hyvissä DSP-laitteissa on täysparametrinen taajuukorjain

Vasteen säätäminen aloitetaan vastemittauksella

Korvakuulolta vasteen korjaaminen taajuuskorjaimella on melkoista hakuammuntaa ja vaikka se onnistuisikin niin se on todella paljon hitaampaa. Siksi kannattaa ensin mitata taajuusvaste. Me käytämme MiniDSP UMIK-1 mikrofonia ja REW-ohjelmistoa taajuusvastemittauksissa.

minidsp umik-1 ja rew-ohjelmisto

MiniDSP UMIK-1 mikrofonin löytää netistä helposti. Hintaluokka on noin sata euroa. Yhtä helppoa on löytää REW-ohjelmisto. Kun ohjelmisto on ilmainen, niin ei tule paljoa hintaa todella hyvälle taajuusvasteen mittalaitteistolle jota voi käyttää läppärin kanssa kotona ja autossa ja ihan missä vaan.

REW-softassa saat nappia painamalla kuvakaappauksen mittauksista, niitä kannattaa ottaa talteen, kuvien avulla näet helposti miten korjaukset vaikuttavat ja minkälaisia korjauksia kannattaa kokeilla. Tämän jutun vastekuvat ovat näitä kuvakaappauksia.

Vasteen mittaus ennen mitään taajuuskorjauksia

Vasteen mittauksessa soitetaan Pink Noisea ( vaaleanpunainen kohina testisignaali ) laitteistosta ja mitataan vaste. Vastemittauksesta näkee usein joitain asioita joita voi korjata myös ilman taajuuskorjainta, muokkaamalla jakotaajuuksia, jakojyrkkyyksiä ja tasoja. Mutta keskitytään tässä jutussa pääosin siihen taajuukorjaimen käyttöön. Muut keinot ovat sen verran laaja alue myös, että ne ovat oman juttunsa aihe.

koko laitteisto ennen korjausta

Koko laitteiston vaste mitattuna ennen mitään korjauksia. Ei kovin häävin näköinen. Aika paljon korjattavaa. Subwooferin matalimpien äänien vaimeus johtuu siitä että sillä on liian vähän tasoa suhteessa midbassoihin sekä midien ja subbarin alueet menevät liikaa päällekkäin, joka sitten korosti ylempää bassoaluetta. Jyrkemmät jaot/epäsymmetrisemmät jaot/tason nosto subille jne auttavat. Samoin epäsymmetrisemmällä jaolla esimerkiksi midbasson ja keskiäänen välillä saataisiin korostumaa pienemmäksi tuossa noin 400 Hz alueella.

Tilanne onkin sitten hyvin erilainen kun mitataan vain vasen puoli subbarin kanssa ja vain oikea puoli subbarin kanssa.

vasemman puolen vaste

Vasemman puolen vaste on vielä rajumpaa pottupeltoa kuin koko laitteiston vaste.

oikean puolen vaste

Oikean puolen vaste taas on huomattavasti paljon siistimpi. Tällä puolella midbasson ja keskiäänen samat jaot eivät aiheuta lainkaan korostumaa kuten vasemmalla.

Joten vasemmallakin puolella ongelma voi olla jakosuotimien säädöissä ja/tai esimerkiksi keskiäänen ja/tai midbasson asennuspaikan aiheuttamassa korostumassa. Vasemmalla ja oikealla oli samat tasot ulostulokanavilla, samat jakotaajuudet ja jyrkkyydet ja samanlaiset kaiuttimet. Korostumista johtuen vasemman puolen “yleistaso” oli 5-10 dB kovempi kuin oikean. Tämäkin viittaisi hieman erilaisiin korostumiin asennuspaikkojen suhteessa kuuntelupaikkaan eikä niinkään jakotaajuuksiin. Toki epäsymmetrisellä suodolla voisi sitäkin korjata vain toiselle puolelle.

Miksi vasen ja oikea erikseen?

Se selviää ihan katsomalla noita ylläolevia kuvia. Vasemman ja oikean puolen vasteet ovat niin erinäköiset että jos niihin tehdään samat taajuuskorjaukset sen mukaan, mitä molempien puolien yhteinen mittaus näyttää, saadaan todennäköisesti aikaan se että ainakin tuon oikean puolen vaste menee paljon huonommaksi. Ja sitä myöten myös kokonaisuus.

oikean puolen taajuuskorjaus

Oikealle puolelle tehtiin vain yksi korjaus. Kuvakaappauksen hetkellä sattui olemaan väärä kaista valittuna joten juuri tämän kaistan säätöjen arvot eivät näy oikeassa alareunassa missä valitun kaistan säädöt näkyvät. Mutta käytettiin Para EQ eli parametristä taajuuskorjainta noin 125 Hz keskitaajuudella, useamman desibelin nostolla ja hyvin jyrkällä Q-arvolla eli korjattiin vain kapeaa kaistaa.

vasemman puolen taajuuskorjaukset

Vasemmalla puolella tehtiin useampia erilaisia korjauksia. Ja taas kävi sama ettei tuolla oikealla alhaalla näy niistä yksikään kun toinen kaista oli valittuna… Keltaisilla nuolilla näytetään korjausta jolla korjattiin laajaa korostumaa noin 400 Hz keskitaajuudella. Huomattavasti loivemmalla Q-arvolla kuin oikean puolen korjauksessa käytettiin. Sitten vihreillä nuolilla merkittynä on noin 1.3 kHz taajuudella olleen piikin korjaus. Jyrkemmällä Q arvolla kuin keltainen korjaus ja pienemmällä vaimennuksellakin. Kolmantena on korjattu Matchin DSP-laitteista löytyvällä Shelf EQulla noin 2.2 kHz taajuudesta ylöspäin koko kaistaa aina sinne 20 kHz saakka. Shelf EQ on valittavissa käyttöön sekä alimmalle että ylimmälle taajuudelle.

Miten korjaukset vaikuttivat?

Vasteet siistiytyivät paljon. Äänestä hävisi ikäviä korostumia ja se oli paljon tasapainoisempi. Molempia puolia mittailtiin vielä erikseen ja todettiin että aika hyvin korjaukset vaikuttivat niihin taajuuksiin mitä korjattiin.

laitteiston vaste korjattuna

Ei viivasuora vieläkään. Eikä sen tarvitse viivasuora ollakaan, riittää että sitä on kiva kuunnella. Subwooferin tasoa nostettiin ja midbassojen jakoa nostettiin 40 Hz taajuudesta 50 Hz taajuuteen ja tällä saatiin korjattua myös matalimpien toistoa. Tässä vielä havainnollistava esitys siitä miten vaste muuttui ennen jälkeen.

gif-esitys vasteista ennen ja jälkeen

Muutama vinkki korjausten tekoon

Aina kun tehdään taajuuskorjauksia, varsinkin yhtä rajuilla desibelimäärillä mitä tässä esimerkissä tehtiin, kannattaa kuunnella. Mielellään vielä jokaisen korjauksen välissä. Että muuttaako joku korjaus sitä kuuntelukokemusta paremmaksi vai huonommaksi. Ja mitä jos korjaakin vain vaikka puolet siitä vasteen “vaatimasta” korjauksesta, onko se parempi vai huonompi kuin “täysi korjaus”.  Samoin eri jakotaajuuksien, epäsymmetrisempien jakotaajuuksien käyttö, jakojyrkkyyksien ja tasojen kokeileminen kaikille elementeille kannattaa tehdä ennen taajuuskorjausten tekemistä ja vielä moneen kertaan kokeillen erilaisia yhteis- ja kerrannaisvaikutuksia.

Taajuuskorjaus on yleensä se viimeinen keino jos muuten ei saada miellyttävän kuuloista vastetta aikaan. Toki se on myös samalla nopein keino.

Tässä esimerkissä oli BMW farmari johon oli vaihdettu kaikki kaiuttimet eteen alkuperäisille paikoille ( penkkien alle ja oviin ) ja lisätty subbari konttiin. Alkuperäinen Hifi-paketin vahvistin oli korvattu Match UP 7BMW-vahvistimella jonka DSP:llä nämä korjaukset tehtiin.

Loppuyhteenveto

Parametrinen taajuuskorjain on käytännössä aivan ylivoimainen työkalu verrattuna graafiseen taajuuskorjaimeen. Graafisen korjaimen tietyille keskitaajuuksille tietyillä Q-arvoilla sijoittuvat kaistat soveltuvat usein huonosti vasteen korjaamiseen. Graafinen korjainkin tietenkin on tyhjää parempi, varsinkin jonkun pahasti korvaan käyvän korostuman taputteluun tasaisemmaksi. Mutta ei parametrisen veroinen.

Vasemman ja oikean puolen korjaaminen erikseen on myös sellainen ominaisuus joka auttaa todella paljon. Jos olisimme tehneet samat korjaukset molemmille puolille,  valmiiksi tasainen oikean puolen vaste ja todennäköisesti myös oikean puolen saundi olisi muuttunut huonommaksi.