
Jossain tuolla homman aloittamisen ja sen maailman tapin välissä on se asia, mitä se autohifi on allekirjoittaneelle. Se on puusepän, metallimiehen, autosähköasentajan, akustiikan suunnittelijan ja vaikka minkälaisen muun alan hommaa kaikkea yhdessä. Se on myös 3D-suunnittelua, suodinkomponenttien testailua eri kaiuttimien ja kaiutinyhdistelmien kanssa, prototyyppikaiuttimien kuuntelua ja niiden hiomista yhdessä tehtaan kanssa valmiiksi tuotteiksi. 1990-luvun alussa en olisi osannut alkuunkaan kuvitella miten monipuolista homma tämä oikeasti on ja monipuolistuu koko ajan.

Joskus autohifi on myös sitä että aamulla tulostin kertoo että homma olisi valmistunut. Luukun takana on kuitenkin vain isojen koteloiden pohjat kun suutin on ollutkin tukossa ja tulostin on mielikuvitustulostanut melkein koko yön. Silloin homma jatkuu Teletapeista tutulla ”uudestaan!” toiminnolla. Kun tulostin on ensin purettu atomeiksi ja tukokset saatu pois.
Autohifi on onnistumisen iloa. Joskus pelkästään se, että kuulee joltain vanhalta levyltä uudella laitteistolla jotain uutta, tekee WAU-efektin. Jollain laitteistolla erottuu niin hemmetin hienosti se basistin kuvio siitä bassorummun seasta ja se kuulostaa siistiltä kun sitä ei edellisellä setillä kuullut. On hienoa onnistua vaikka viimein sen freeair-subbarin asennuksessa kun se on ensin mennyt pieleen monta kertaa. Kaikenlaisia onnistumisen elämyksiä ja niistä ne parhaat tulee kun on joutunut kokeilemaan useampia vaihtoehtoja ennen sitä oikeaa.

Autohifi on nauttimista musiikista
Mutta kaiken sen asentamisen jälkeen autohifi on ennenkaikkea musiikista nauttimista. Sitä että kun sitä musiikkia kuuntelee ja siitä saa monenlaisia fiiliksiä. Suuria ja pieniä tunteita, iloa, innostumista, surua, kaikkea mitä tunneskaalasta ihmisellä löytyy. Joskus kuunnellaan pienemmällä ja joskus aivan hanat kaakossa ja sekin muuttuu usein fiiliksen mukaan mitä musiikki tuo tullessaan.
Miksi aina laitteiston säädön jälkeen töissä pyydämme asiakasta istumaan autoon ja kertomaan ihan suoraan ja rehellisesti että onko sointi hänelle nyt mieleinen? Vai haluaisiko hän siihen vielä jotain muutoksia? Viilataanko jotain sinne tai tänne päin. Syy on tuossa seuraavassa kappaleessa.
Joku nauttii musiikista yksin ajaessaan mahdollisimman tarkalla stereokuvalla ja tasapainoisella toistolla. Joku saa sen pienen lisäpotkun siitä että bassoa on vähän reilummin. Joku nauttii siitä että kunhan vaan on bassoa niin että tuulee kunnolla. Joku nauttii siitä että pääasia että tulee kaikki lujaa, pikkunyansseista viis. Autohifi on sitä että nauttii musiikin kuuntelusta autossa. Jokainen nauttii siitä omalla tavallaan ja omien mieltymyksiensä mukaan. Sitä on autohifi. Ja se on ihan just hyvä niin.
Joku voi olla ( ja ihan varmasti onkin ) tästä asiasta toista mieltä. Sekin on ihan hyvä niin jos siitä saa hyvän fiiliksen.
